Kaipaava

On kolme asiaa mitä mulla on ihan hullun ikävä Suomesta: Nessi, auto ja piano. Ekaksi se tärkein. Katoin pari päivää sitten yöllä yksin leffaa olkkarissa, kaikki muut oli nukkumassa. Oli pimeä, ihanan rauhallinen fiilis, ihana leffa, ihanan lämmintä...MUTTA. Yhtäkkiä iski ihan hirveä ikävä mun omaa Nespua, kun ajattelin, että samassa tilanteessa Suomessa se olis nyt hypännyt sohvalle (hyvin on koulutettu) mun viereen ja siinä me kaikessa rauhassa kaikkien muiden nukkuessa oltais kumpikin makoiltu telkkarin ääressä, Nessi mun sylissä rapsutettavana. Tuli vaan tosi tyhjä olo.
Tokaksi. Auto. Mun paras rentoutumiskeino (silti aina erittäin valppaana ja vilkkukin päälle "niin aikasin, että hävettää" silloin kun ei unohdu). On täällä Nicolla auto (no oikeastaan kaikilla niillä kuudella, jotka tunnen - en tunne yhtään jeania, jacquesia tai pierreä mutta nicolaksia tuntuu olevan joka toinen vastaantulija), mutta saan ajaa sillä kuulemma sitten kun "lehmät lentää ja elvis on ohjaksissa".
Sitten se piano. Ostin taas tänään lisää nuotteja itelleni ja nyt ne joutuu lojumaan vaatekomeron ylähyllyllä. Järkyttävää tuhlausta. Itku kohta pääsee. Jos ikinä meen opiskelemaan (edellyttäen, että joskus maailmassa keksin mikä mua kiinnostaa) niin otan sen opintolainan, käytän sen tasan omaan pianoon ja meen töihin vaikka mäkkäriin, että saan maksettua. No en oikeesti mee mutta pianon hommaan.

Kotiinkin tiedoksi, että nyt on hotelli maksettu. Tuli vähän vainoharhainen olo, kun kävelin taskut täynnä satoja euroja kaksikymppisinä - ei mahtunut lompakkoon - yhteen toimistoon maksamaan. Ei sitä käveltävää ollut ku sata metriä, kun nostin ne rahat suoraan puistosta. En tasan olis pitempää matkaa niiden kanssa kulkenut. Eli nyt vaan raahaatte itsenne ajoissa koneeseen. Mun puoli asiasta hoidettu.

Fred meidän joulukylästä lähtee disneystä ja se on kutsunut meidät kaikki vähän kauemmas Torcyyn syömään! Ekaa kertaa japanilaiseen ravintolaan...on kuulemma tosi hyvä. Mutta ikävä tulee Frediä. Ja nyt nähdään viimeistä kertaa koko porukalla, jos ne sinne ilmaantuu. Toivottavasti. No Yannin kanssa ollaan emporiumissa, Andreia asuu Boiseriessa ja tänäänkin käytiin puistossa, toiseen Frediin törmäsin backstagella mennessäni maksamaan hotellia ja Nicoa nään sillon kun se tulee empoon moikkaamaan mua ja Yannia tai kun me mennään vastavuoroisesti disney storeen illalla kun odotetaan bussia (joka ilta tunti töiden jälkeen. cool.). Mutta on paljon muitakin, joita ei nähdä. Mutta sellasta se on.
Siihenkin alkaa jo pikkuhiljaa tottua. Toista on sitten kun pitää itse lähteä. No onneksi on vielä AINAKIN puolet ajasta jäljellä:)

Aarrrrghhh

Vähänkö ottaa lievästi päästä. Vai sanotaanko se että ottaa päähän. Ihan sama. Suus meni tänään Pariisiin, minä Val d'Europeen kampaajalle. Nyt tekis mieli ajella koko pää kaljuksi. Mikä siinä on, että oon missä päin maailmaa tahansa niin aina tulee se sama kampaus mitä vihaan yli kaiken, vaikka kuinka selitän, että mitä EI tehdä. Kaiken lisäksi Suus törmäsi "ihan sattumalta" Champs Elyseellä Morgan Freemaniin ja Jack Nicholsoniin, jotka oli promoamassa niiden uutta leffaa. Sitten mä suunnilleen väännän märyä karmeessa tukkapehkossa ja katon kämppikseni uudesta kamerasta videota hollywood-tähdistä, jotka olisin itekin nähnyt, jos olisin jättänyt hiusten kynimisen väliin.

No ehkä mua vähän väsyttää. Pistetään jotain sen piikkiin. Valvoin viime yönä neljään kun pidettiin leffailta (mm. se Jack Nicholson) ja mässättiin jätskiä, M&M:jä, sipsiä, kananuggetteja ja kaikkea kivaa. Katottiin Ratatouille, Notebook, Charlie and the Chocolate factory ja The Departed. Pitäähän sitä ottaa vapaapäivistä kaikki irti. Tosin taitaa tulla ylimääräsiä päiviä lisää, koska ulos en astu ennen kuin hiukset on kasvanut sen kymmenen senttiä.

5 kg pois synttäreihin mennessä?

Päätin taas sadannen kerran alottaa karkkilakon. Edellinen kerta oli ennen joulua, just ennen ku kaikki sukulaiset lähetti laatikoittain suklaata ja salmiakkia (mistä muuten lämmin kiitos :). Nyt sitten ajattelin, että joulu on ollu ja männy niin on turvallista kokeilla uudestaan. Törmäsin sitten Lauraan eilen töissä, joka oli joulun Suomessa ja tuonut mulle hulluna halvan maukasta lakritsaa - mistä olin kyllä saattanut joskus mainita. No on se hyvä, että ollaan alettu käymään Suusin kanssa lenkillä, kun tässä vieressä on sellanen kiva järvi, minkä ympäri on kiva juosta. No ehkä se järvi on ympärysmitaltaan tavallisen urheilukentän kokoinen ja ehkä me ei oikeen tehokkaasti juosta, mutta pienestä on hyvä alottaa näin vuoden täydellisen non-kuntoilun jälkeen. Huvittais kyllä käydä salilla mutta toisaalta ei huvita maksaa 500e vuodesta, 17e kerta. Alkaa Kuntoparkin riistohinta 5,40 tuntua yllättävän vähältä. Hotellien kuntosaleille maksaa meiltä vuosi 200e, mikä on jo suht siedettävä hinta mutta en tasan maksa koko vuodesta kun en sitä täällä enää ole. Eli tällä hetkellä saa järvi riittää.

Ostin eilen alennusmyynnistä talvikengät, kun jäljellä oli enää ballerinat. Sellaset kivat mustavalkoiset mokkanahkasaappaat. Oonkin nyt kuluttanut puolet palkasta kahden päivän sisällä. Tosin parisataa meni siihen uuteen puhelimeen, mitä ei muuten Nokiasta huolimatta saa suomen kielelle. Enpä älynnyt ajatella sitä etukäteen. Enkuksi sentään saa. No problem.

Taas ollaan menossa työporukalla syömään, tällä kertaa emporiumin kanssa 22. tammikuuta. Ei ihan hirveesti välttistä innostaisi mutta kun ruoka on ilmaista ja paikkana Newport Bay -hotellin (johon meidänkin porukat ehkä maaliskuussa tulee JOS laittavat rahat ajoissa mun tilille, huomhuom.) hienostoravintola niin miksipä ei.

Kohta pitää vääntäytyä pysäkille odottamaan bussia töihin. Periaatteessa voisin mennä vielä seuraavallakin mutta siinä tapauksessa se ei saisi olla minuuttiakaan myöhässä, mitä en jaksa uskoa. Mä haluun oman auton..ääh.

Soitellaan

Ostaa päräytin sitten - vihdoin ja viimein - ranskalaisen sim-kortin ja myös uuden puhelimen siinä sivussa. Eli nyt kaikki soitelkaa ja tekstailkaa (puhelimessa on myös kamera, eli voin vastaanottaa myös kuvia, mikä on täysin uusi ja ihmeellinen asia mulle). Ainut haittapuoli on vaan se, että johtuen siitä kortista, en näe kuka mulle soittaa. Eli jos on vastaamattomia puheluita, niin älkää loukkaantuko kun en soita takaisin, koska en siis tiedä kenelle soittaa. Mutta ollaanpa siis yhteyksissä.

Niin se numero on 06 26 83 25 87

Howdy

Onneksi Suomi kuuluu EU:hun. Ollaan tässä muutamia viikkoja kateltu ja naureskeltu, kun Eva on yrittänyt ostaa autoa ja saada sille vakuutusta. Evahan on sveitsiläinen eikä siis "ole osa eurooppaa" niinku sanoo. Kun vastaava homma olisi meille paljon helpompaa, niin Evalle se on käytännössä mahdotonta. Tänään se tuli ihan raivona jostain vakuutusyhtiöstä. Sen sveitsiläisellä ajokortilla ei kuulemma ole mitään merkitystä vaikka se on ollut sillä jo 10 vuotta. Pitäisi siis mennä täällä autokouluun, maksaa hullut summat kun ei kuuluu eu:hun ja odottaa samasta syystä vielä senkin jälkeen paljon kauemmin. Hassuinta tässä on, että kaikkien meidän muiden maihin verrattuna Sveitsi on lähimpänä Ranskaa (siis ihan vieressä) ja Eva on ala-asteelta asti puhunut ranskaa sujuvasti. Sitten siellä vakuutusyhtiössä oli sanottu, että "mikset vaan hae Ranskan kansalaisuutta?". Ihan siis vaan sen takia, että saa autolle vakuutuksen. Siihen menee normaalisti kaksi vuotta PAITSI jos menee naimisiin ranskiksen kanssa, mitä myös - ja ihan tosissaan - oli kuulemma ehdotettu. Kun Eva oli sanonut, ettei oo rakastunut keneenkään ranskalaiseen niin arvatkaa vaan mitä ne vastas. "No onko sillä väliä?". Eli nyt se on joko auto ja mies or nothing :D:D Ymmärrän kyllä, että Evaa ottaa päähän mutta musta tää on jotenkin kieroutuneella tavalla törkeen hauskaa. Ei hyvää päivää...Ihan naurettavaa tämä ranskalainen byrokratia (menikö oikein?). Ihmiset täällä on ihan normaaleja (no disneyssä ainakin) eikä aina edes muista että ne on ranskalaisia. Kaikki muut jutut sitten...ihan naurettavaa kun Chessyn asemalla lähinnä lapsiperheiden ja disneyläisten keskellä kulkee aina kolmen porukassa tosi itseriittoisen ja tärkeilevän näkösenä maastopukuisia sotilaita järjettömät konekiväärit olalla ja uskomattoman naurettavat ylileveät lättäbaskerit päässä (on kyllä ainoita ranskalaisia, jotka niitä käyttää). Hei haloo.

Mutta käytiin siis syömässä Sir Mickeyn kanssa tiistaina. Oli kunnon keskilännen ravintola, eli buffetmenyy koostui paahtopaistista, kyljyksistä, fried chickenistä, chili con carnesta, nachoista cheddarilla ja guacamolella ja muista perus amerikkalaisvihanneksista. Mutta vähänkö oli hyvää. Ja jälkkäriksi kaikenlaisia kakkuja, vanukkaita, flaneja, piirakoita ja brownieita. Oli muuten lievästi hauskannäköistä, kun kaikki joi kokista paitsi normaalisti niin korrektit ja tärkeen näköiset team leaderit istui kaikki vierekkäin ja kaikilla jättituopit edessä. Ja kun normaalisti niillä on perus team leader -kamppeet eli suurin piirtein puvut päällä niin nyt niillä oli silmille vedetyt pipot, nahkatakit tai löysät hopparikuteet. Ja kun illalla oltiin lähdössä niin ne oli ekana juoksemassa Hurricanesiin (yökerho) hirveetä meteliä pitäen. Vähänkö meinasin kuolla XD

Nyt meen suihkuun (käytiin Suusin kanssa lenkillä!!) ja sen jälkeen ehkä puistoon hyödyntämään joulunjälkeisalennuksia. Eilenkin ostin huivin, joka normaalisti oli 15 e mutta alennuksen plus vielä cast member -alennuksen kanssa tuli maksamaan 3e...Sinne siis.

...

Nyt loppui sitten meidän joulukyläkin. Aika tyhjä on olo. Kaikki lähtee omiin suuntiin eikä enää nähdä. Paitsi tietenkin nähdään kun tiedetään missä muut tulee olemaan mutta silti tosi surullista kun ei enää koskaan työskennellä yhdessä eikä nähdä joka päivä. Käytiin onneksi kaikki yhdessä syömässä Annette'sissa perjantaina ja oli tosi ihanaa. Paikka oli vaan vähän täynnä kun sinne ei voi tehdä varausta. Meidän edellä jonossa oli neljän hengen porukka, jolle teki vähän tiukkaa löytää tilaa. Ei paljon hovimestaria (no paikka oli amerikkalainen diner ((parhaat hampurilaiset ja pirtelöt!)) eli "hovimestari") naurattanut kun meitä oli 15. Mutta hauskaa oli. Sillä kertaa maksettiin kaikki itse kun se oli meidän oma keksintö mennä sinne. Mutta tiistaina mennään taas syömään ja tällä kertaa Sir Mickeyn porukalla, johon kuuluu koko meidän Village de Belle -porukka (JEEE!!!<3) plus ne sir mickeyläiset. Mennään Billy Bob'siin, syyään kaksin käsin ja tarvittaessa myös jaloin ilmasesta buffetista (disney maksaa) ja tanssitaan countrya, jos aperitiiveja tarpeeksi juodaan:D Meistä otettiin tänään ryhmäkuva, jonka Sebastien TOIVOTTAVASTI vähän äkkiä lähettää kaikille sähköpostissa. Paree ois. Me ollaan siinä kaikki<3

Huomenna emporiumiin. Siellä on porukka aika tehokkaasti vaihtunut ja loputkin on tainneet vaihtaa melkein kaikki varaston puolelle. Eipä oikein tiedä mitä pitäis ajatella. Siellä ei oo samanlaista "ollaanyhtäperhettä" -tunnelmaa ku nyt parin kuukauden ajan on ollut. Mutta kai siellä jotain oli kun olisin halunnut jäädä. Onneksi en jäänyt. No on siellä ne uudet kassat ja pääsen taas kekkuloimaan pinkissä hameessa. Mutta tällä hetkellä ootan kyllä eniten tiistai-iltaa ja Billy Bobia.

Ei nyt huvita kirjottaa.

Bonne année!!

Pitäis mennä ihan heti nukkumaan mutta tyhmä kun oon niin väkisin keksin jotain tekemistä liian myöhään - taas. Viime yönäkin tuli nimittäin nukuttua se kolme tuntia, jonka jälkeen reippaana töihin. Oli kyllä mielenkiintoisen näköstä porukkaa tänään töissä...ítse olin ihan puhtaasti puolikuollut vaan unen puutteesta mutta esimerkiksi kollegani Arnaud näytti aika pahalta kun se krapulapäissään laitettiin heti aamusta vääntämään hattaroita. Heh heh. Duty-Frediltä löytyy hyymörintajua:)
Mutta eilisestä jotain. Mentiin Suusin ja yhden Ashleyn (ei kirjoteta oikeesti noin mutta en tiedä miten) kanssa niiden kaverin Mariannen - jota en suoraan sanottuna voi sietää mutta menkööt yhden illan - kämppään viettämään uutta vuotta. Perus uuden vuoden ruoka on vissiin joku universaali käsite, kun syötiin perunasalaattia, patonkia, nakkeja, juustoa ja dipattiin sipsejä yms. Puolen yön jälkeen lähdettiin kattomaan meininkiä disney villageen, joka oli kyllä tupaten täynnä. Päädyttiin istumaan sports bariin ehkä tunniksi jonka jälkeen tultiin sillipurkkibussilla takaisin. Oli kylmä mutta hjuva meininki.

Ei vitsi mua väsyttää...kyllä mä kohta meen oikeesti nukkumaan. Huomenna alotan yhdeksältä ja sitten oon kaksi päivää vapaalla. Pitää ainakin ostaa ruokaa ja hoitaa pankkikorttiongelmat (ei vieläkään voi maksaa, rahaa voi kyllä onneksi nostaa). Sunnuntaina on viimeinen päivä village de belleä (nyyh) mutta osa porukasta lähtee jo aiemmin eli perjantaina illalla mennään koko porukka syömään!! Mennään sellaseen ihanaan amerikkalaiseen 50-luvun teemadaineriin (no diner siis..) disney villageen:) Samanlainen niinku joissain vanhoissa frendit-jaksoissa, jos joku muistaa. Rullaluistelijatarjoilijoita ja henkilökunta tanssii teema-asuissa pöydillä musiikin tahtiin:D Ja kun miettii meidän porukkaa niin hauskaa tulee kyllä olemaan. Voi järki...

Evalla on täällä kolmatta päivää sen sveitsiläisiä kavereita kylässä (täällähän ei siis saa olla yötä..:) ja paikka on ku räjähdyksen jäljiltä. Mutta mun ei tarvi siivota eli ei haittaa. Ne on tulossa takaisin tänä iltana ties mistä joskus tunnin päästä ja mm. mun pitäis olla päästämässä niitä mun id-kortilla sisään. Jokainen saa periaatteessa nimittäin kutsua vain yhden vieraan päivässä. Taidan kuiteski mennä nukkumaan. Kyllä ne löytää jonkun toisen. Mutta mun pitää herätä seitsemältä ja lisättynä edellisen yön unenpuute ja kahdeksan tunnin työvuoro ulkona kylmässä, niin puoli kymmenen on just passeli aika mennä nukkumaan. Mutta sitä ennen OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2008 KAIKILLE<3<3<3