Ca va bien.

Tänään oli ihan hauska päivä. Aamulla oli törkeen vaikea herätä kännykän piippaukseen puoli kymmeneltä kun edellisenä iltana olin töiden jälkeen (kotona joskus yhden maissa) roikkunut vielä koneella. Olisin kyllä ihan hukassa täällä ilman mun ihanaa rakasta konetta. Nörtiksi en silti tunnustaudu...

Ollaan oltu nyt pari päivää Suzen kanssa kahdestaan kun Eva ja Elodie lähti Bordeaux'hun Elodien perheen luo. Se on ollut nyt puoli vuotta töissä eli on oikeutettu ekaan lomaan (!) eli kuuteen päivään. Ne tuli takaisin tänä iltana ja Eva joutui suoraan töihin. Elodie kattoo tuossa vieressä Blondin kosto 2:sta. Liittyisin seuraan mutta tarviiko enää edes mainita että leffahan ei todellakaan ole englanniksi. Käy kyllä tuota em. kaksikkoa välillä kateeksi. Ne tuntuu matkustelevan ihan alvariinsa - en tiedä miten se on töiden puolesta mahdollista. Nyt ne oli siellä etelä-Ranskassa, kesällä Evan perheen luona Sveitsissä ja ens helmikuussa ne lähtee Martiniquelle KARIBIALLE!! No onhan tää piraattialue täällä kyllä melkein ku oikeaa Karibiaa. Miinus turkoosinsininen meri, jonka lämpimät vaahtopäät huuhtelee paljaita nilkkoja helmenvalkoisella hiekalla...:)

Töissäkin menee nykyään ihan kivasti. Siellä on porukka hirveesti vaihtunu eli uusia on nyt entistä enemmän. Jopa uudempia ku mä. Eli nyt se oon minä, joka lohduttelen muita että "älä välitä, ei se oo vakavaa". Meillä on joka viikko (tai kuukausi, en oo varma kun en vielä viime viikolla ymmärtänyt mistään mitään) aina yks tuote, jota yritetään myydä kaikille. Nyt se on sellanen yks juttu (en tiedä suomenkielistä nimeä, enkuksi ja ilmeisesti myös ranskaksi se on snow globe eli sellanen juttu jota ravistaa niin siellä sisällä sataa lunta eli meidän tapauksessa kiiltohileitä) ja sitä sitten yritetään (ei väkisin..) tunkea joka asiakkaalle. Tänään mulla ja naapurikassan Cyrilillä oli hirvee kisa että kumpi myy enemmän :D Se tais voittaa yhdellä mutta vain koska se puhuu ranskaa. Tänään kävi niin että sille sattu osumaan suunnilleen kaikki brittiasiakkaat ja mulle ranskikset. sitten siinä oltiin koko ajan puolin ja toisin että "sori mutta voitko tulkata". Vaikka kyllä mä nykyään jo ymmärrän niitä aika hyvin. Puhepuoli tuottaa vielä vähän onkkelmia.

Eevalle vielä terveisiä Saksaan että kyllä täälläkin olisi parannettavaa bussikuskien suhteen...tänään illalla oli joku ihan hirvee kuski, joka oli ilmeisesti eka kertaa minkään näköisen ajopelin ratissa. Se ajo koko ajan ihan karseen pienellä vaihteella, luulin että moottori hajoaa tai ikkunat särkyy. Niin kovasti (ja kimeästi) se auto huusi. Sitten se kyyti oli yhtä pomppimista kun joka vaihteen vaihdon aikana bussi toppasi ja melkein sammui. Lisäksi oli tosi lähellä ettei yhdessä risteyksessä lähtenyt tienviitat mukaan kun kuski vähän koukkasi korotuksen kautta.

Nyt taidan mennä syömään mun ihanaa tiramisujätskiä. Oon jo kaks päivää vastustanut pakastimen kutsuhuutoja. Jotain rajaa sentään.