Tänä iltana oli mun kassa vähän turhan paljon miinuksella. En tiedä mistä johtui. Mutta niin oli yhdellä pidempiaikaisella työntekijälläki ja se sano ettei kannata huolehtia.
Muuten meni päivä ihan kivasti. Espanjassa on joku loma eli paikka kuhisee niitä tällä hetkellä. Se on jännä kun ne kysyy että "hablas espanol (tulee se jännä kiekura mutten tiedä mistä sen saa)?" ja vastaa että "un poco" eli pikkasen niin samantien lähtee sellanen kälätys ettei perässä pysy kukaan. Puhuu ne vähän kuitenkin enkkua.
Kassalla kävi tänään mun ekat suomalaiset asiakkaat. Niiden ilmeet oli näkemisen arvoiset kun kamojen skannaamisen jälkeen ilmotin että "se on sit nelkytkuus ja kuuskyt". Savosta olivat eli niiden puheen ymmärrys oli samalla tasolla mun ranskan kanssa. Ihan kiva fiilis tuli kuitenkin. Laura on töissä vaan viikonloppusin ja ite oon aina kotona niin myöhään etten voi skypessä jutella kunnolla (täällä on tosi ohuet seinät ja heti ollaan koputtelemassa toisella puolella) eli suomi pääsee vähän ruostumaan. Jos ei oteta lukuun jokapäivästä "moimoita" joka vaihdetaan yhden ranskalaisen pojan kanssa. No osaa se myös sanoa kiitos, ole hyvä ja hauska tavata. Jepulis. Oon muuten saanut täällä suomeksi jo enemmän rakkaudentunnustuksia ku Suomessa ikinä. Kukaan ei tiedä Suomesta mitään mutta kaikki sitä näköjään silti puhuu.
Tänään istuin bussissa vastapäätä yhtä enkkutyttöä joka yritti jutella vieressä istuvan ranskiksen kanssa. Mua on aina ärsyttäny ranskalaiset jotka ei suostu puhumaan muuta ku ranskaa mutta nyt kyllä ihmetytti se britti. Ne puhui siis enkkua sen pojan kanssa (joka todella PUHUI enklantia) koska tyttö itse ei puhunut sanaakaan ranskaa. Ei siis MITÄÄN. Sille sanottiin että bonjour niin se oli että "mitä, mitä?". Ei siinä muuten mitään mutta kun se kuulemma tänään alotti työt jossain puiston kaupassa. Ja mitä mun kokemuksiin tulee niin ihan enkulla ei täällä pärjää. En olis kyllä Suomen haastattelussa saanut ikipäivänä työpaikkaa sillä tyylillä.
Mun italialaisella työkaverilla (frankkien lisäksi ne on suurimmaksi osaksi italiasta) on samat vapaapäivät mun kans tällä viikolla ja se aikoo mennä torstaina käymään Pariisissa. Pyysi mutkin mukaan mutta en tiiä pääsenkö kun pitää mennä Val d'Europeen pankkiin avaamaan tili (salasanat tuli vihdoin tällä viikolla, vain kaksi viikkoa myöhässä). Tekisi kyllä mieli lähtä mutta vähän painostaa tuo pankkiasia kun se olisi pitänyt hoitaa täällä jo eka viikolla. Mutta minusta riippumattomista syistä se on siis vähän venähtänyt. No onhan mulla vielä aikaa hoitaa nuo sightseeingit.
Nyt tuli Suus kotiin (en siis oikeesti tarkota että kotiin mutta "kämppään" kuulostaa jotenkin kalsealta) stetsoni päässä. Se on siis vissiin käyny Billy Bobin saluunassa kattomassa länkkäri/inkkari/hevos/buffalo -showta. Se tosin roikkuu siellä yhden cowboyn takia. Pitää ehkä itenkin tsekata paikka jossain välissä :) Kuulin muuten Evalta että Pluto asuu meidän naapurissa ja se olis halunnut jutella mun kanssa mutta ei uskaltanut...awwww...Puhuu kyllä vaan ranskaa eli en mäkään uskalla jutella sille. Ehkä vielä joskus. Nyt nukkumaan. Se on taas vartin yli yksi.
tiistai 16. lokakuuta 2007
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Eikä sitte mitään taka-ajatuksia niiden cowboyden suhteen
Lähetä kommentti