maanantai 15. lokakuuta 2007

Häpi häpi häpi häpi haaalloviin

Ihana kun saa aamut vaan lojua sängyssä, sohvalla tai koneella. Ekaksi meinasi itku päästä kun näin työaikataulut (14-22, 16-00, 17-01) mutta nyt tuntuu jo ihan kivalta. Oon kuitenkin helmikuun penkkareista lähtien tottunut raahautumaan sängystä siinä keskipäivän vaiheilla enkä kyllä nukkumaankaan oo mennyt yhtään aikasemmin ku nykyään. Täällä on nyt tosi rauhallista kun kaikki muut on jo häipyny töihin. Mulla on vielä tunti aikaa. Eli kuuntelen musiikkia, katon simpsoneita ja nautin siitä kun koko kämppä on mun! Lauantaina tosin menen kauppaan jo yhdeksäksi mutta pääsen sitten taas jo viideltä pois. Ei paha sekään.

Voi kun saa kaikilta kuulla miten Suomessa on jo satanu ensilumi ja on niitä ihania kirpeitä pakkasaamuja. Vaikka en kyllä valita. Nautin täällä lämmöstä kun aurinko vielä useimmiten paistaa. Tosin yöllä on aika kylmä, välikausitakki päälläkin palelee. Yöllä kotiin tullessa hirviteltiin (ja vähän kyllä naurattikin) työkaveri Ivan kanssa muutamaa englantilaista pimatsua jotka kömpi bussiin narutopeissa ja minihameissa tekorusketusrajoineen. Enkut on kuulemma aina sellasia. Vaikka olis sydäntalvi (eli täällä Suomen loka-marraskuu) niin ne tulee tänne viettämään jotain tropiikin rantaelämää. Lontoosta meneekin se kolme tuntia junalla Pariisiin.
Joo säästä en siis vielä valita niin kauan ku aurinko paistaa. Eka sadepäivänä tuleekin sitten jo ikävä ekoja lumihitusia ja kuura-aamuja. Mulla kun olisi se upouusi ihana villakangastakki komerossa pölyttymässä (ja siihen sopiva pipo, lapaset ja huivi :P )...

Halloweenina - taitaa olla viimeinen päivä lokakuuta, tosin tuota otsikon renkutusta kuunnellaan joka ikinen päivä - nää meidän päädyn asunnot suunnittelee jotain yhteistä bileiltaa. Eli homman nimi olisi se, että periaatteessa kaikkien kolmen tai neljän kämpän ovet olisi avoinna ja täällä sitten haahuiltaisiin ympäriinsä - kostyymeissa tottakai. En vaan tiedä mistä sellasen puvun repäisisin. Vieläköhän mulle mahtuisi se mun vanha kissapuku, jossa mut palkittiin ala-asteella upeasta lehmäasusta? Ei mikään määrä palkintoserpentiiniä korvannut sitä nöyryytystä. Vaikka pakko myöntää että täällä Frontierlandin lehmipojilla ja -tytöillä on kyllä just samannäköinen liivi päällä.

Nyt meikit naamaan ja bussipysäkille.

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Haha, oliko se ekalla tai tokalla? siis ku sut palkittiin! Mä taidan muistaa sen puvun - tai sitten oon nähny unta ja sepitän aivan omiani:D Sun blogia on saeraan siisti lukea tyttöseni! Nyt mie painun pehkuihin potemaan poskiontelontulehdusta (jälleen kerran)! Pitäs saada sulle kunnon maili mailailtua - eiköhän syyslomalla onnistu:) Tsemppiä tsemppiä sinne phäin!

eevas kirjoitti...

Hei harkihteppa mesetystä tässä joku päivä, koska we need to talk. :D

Anonyymi kirjoitti...

Kuuleppas nyt tyttökulta! Älä turhaan palele siellä vaan ota kiiruusti se uus takki käyttöön! meinaapi äiti